WAKA WAKA

Täällä ollaan taas!

Eilen kotiuduin viikon kestäneeltä leirikoulumatkalta Italista. Oli ihan tulla kotiin, nähdä oma perhe ja päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Leirikoulun määränpää ei ollut ehkä kaikista tavallisin ja siksi viikko tuntuikin enemmän lomalta kuin koululta.

Otimme aurinkoa, uimme vaatteet päällä Adrian meressä, kävimme San Marinossa ja Venetsiassa, teimme pyramidejä rannalla, shoppailimme, saimme uusia ihania kavereita ja pelasimme Even kanssa poikia vastaan korista. Mukaan mahtui tietenkin myös negatiivisiä asioita, satutin sormen(se yliojentui ja siinä on pienen pieni venähtymä) sairastin pari vikaa päivää huoneessa Even kanssa(kiitti Eve oli ihanaa vaikka oltiinkin kipeinä) ja olihan meillä myös vähän erimielisyyksiä joidenkin tyttöjen kanssa. Ajatukset yhteen koottuani leirikoulu oli kuitenkin mahtava, enkä vaihtaisi yhtään kokemusta pois, en positiivistä enkä negatiivista!

Luokkahenki parani roimasti ja tutustuin varsinkin luokkani poikiin paljon paremmin. Italialaisilta pojiltakin tuli kiitettävästi huomiota, sekä mieltä kohottavaa, että ei niin mieltä kohottavaa. Saimme kuitenkin kavereitakin Italiasta.

Viimeine yö tuli valvottua kokonaan, bussi kohti Milanoa lähti jo aamu neljältä. Bussimatka ja lentomatka menivätkin suurimmalta osin nukkuen. Kotiin tultuani käväisin siis lääkärillä. Menin nukkumaan aikaisin ja nukuinkin melkein 13 tuntia.

Sain leirikoulun aikana kuulla, että ToPoon tulee vihdoin harrastelijoille korisjengi, en malta odottaa torstain treenejä. Tämä oli nyt tälläinen kuvaton, olen hengissä postaus. Seuraavat postaukset tulee olemaan sitten kuvapainotteisempia.

And I have had some visitors from other countries. I would like to know who are you!:)